Kiire vs. kiireettömyys. Kumman valitset?

Onneksi ne ajat lienevät takana, kun kiirettä pidettiin arvossa; eräänlaisena tärkeän ihmisen statussymbolina. Vaikka mielikuvat ovat muuttumassa tervehenkisempään suuntaan, on ainainen kiire monen arjessa läsnä. Miksi näin?

Pohdimme tässä artikkelissa, että:

1. Mitä kiire on ja mistä kiireeni oikeasti johtuu?
2. Miltä kiire tuntuu ja mitä se voi aiheuttaa?
3. Miltä kiireettömyys tuntuu ja mikä sen rikkoo?
4. Miten kiireentunteen voi taltuttaa (ajanhallinta- ja rentoutusvinkkejä)?

1. Mitä kiire on ja mistä kiireeni oikeasti johtuu?

Kiire on Kielitoimiston sanakirjan mukaan ajan niukkuutta, puutetta, hoppua tai hätää. Kiire on siis sidoksissa aikaan – tekemistä on liikaa aikaan nähden.  Vaan pitääkö tuo ajanpuute aina paikkansa?

On totta, että toisilla aloilla ja työpaikoilla työtä on yksinkertaisesti liikaa tekijöihin nähden. Myös epäselvät tavoitteet, suunnitelmallisuuden puute sekä kehno johtaminen ovat omiaan lisäämään kiireentuntua työpaikalla. Jos tilanne jatkuu pitkään, ei ole ihme, että henkilökunta stressaantuu ja väsyy tilanteeseen.

“Sori lyhyt varoitusaika, mutta pystytkö hoitaa tän ASAP”.

Kuten Filosofian akatemian artikkelissa osuvasti huomautetaan, ennen digitalisaatiota oli pakko ennakoida ja suunnitella pidemmälle tulevaisuuteen. Nykyään työelämässä hommat tuntuvat yhä useammin tulevan saatesanoilla “sori lyhyt varoitusaika, mutta pystytkö hoitaa tän ASAP”.

Kaikkea kiirettä ei voi kuitenkaan sälyttää työpaikkojen harteille.

Myös länsimainen elämäntapa; nopea tempo, sosiaalinen media ja älylaitteet, jatkuvat keskeytykset, informaatiotulva, suorituskeskeisyys ja korkeat vaatimukset ovat tehokkaita kiireentunteen lisääjiä.

“Minulla on kiire” – mutta ulkoisesti vai sisäisesti?

Ylen aihetta pohtivassa artikkelissa työelämän asiantuntijat jakavat kiireen järkipohjaiseen ja tunnepohjaiseen kiireeseen.

Järkipohjaisessa kiireessä tiedät, että tehtävää on yksinkertaisesti liikaa aikaan nähden. Tunnepohjaisessa kiireessä sen sijaan tehtävämäärä voi olla realistinen, mutta kiireentunne kumpuaa muualta; esimerkiksi jatkuvista keskeytyksistä, asiasta toiseen pomppimisesta (multitäskääminen), heikosta priorisoinnista, köykäisestä organisoinnista tai mieltä vaivaavista asioista.

Tuosta kiireen kahtiajosta on ollut itselleni apua. Sen pohjalta olen voinut pohtia, että mistäs tämä minun kiireeni oikeastaan johtuukaan?

Jos kiireeni syntyy ulkoisista vaatimuksista ja epärealistisesta tehtävämäärästä, voinko tehdä asialle jotain?

Voinko delegoida, pyytää apua, jättää jotain tekemättä, sanoa jollekin asialle ei? Olenko pitänyt huolta omista rajoistani? Olenko itse täyttänyt kalenterini täpötäyteen? Osaanko kieltäytyä asioista? Arvostanko lepoa ja palautumista tarpeeksi?

Entäs, kun kiireentunne kulkee mukanani tehtävämäärästä riippumatta?

Silloin katse kannattaa kääntää sisäänpäin. Vaadinko itseltäni liikaa? Ylisuoritanko? Käytänkö aikaani siihen, mihin tahdon? Käynkö ylikierroksilla? Olenko muistanut levätä ja panostaa palautumiseeni? Onko sisälläni piiskuri, joka kokee, ettei ole koskaan tehnyt tarpeeksi?

(Jos kiireentunne ja stressi on jatkunut pitkään, voi tällaisen pohdinnan tekeminenkin tuntua liian kuormittavalta. Silloin on paikallaan puhaltaa pilliin ja pyytää jeesiä. Läheiseltä, ystävältä, työkaverilta, lääkäriltä tai terapeutilta. Muistathan, ettei kaikesta tarvitse selviytyä yksin.)

2. Miltä kiire tuntuu ja mitä se voi aiheuttaa?

Kiire tuntuu siltä, ettei ehdi suoriutua tehtävistään. Kiire voi tuntua jopa pelolta; pelottaa, ettei selviä itselle asetetuista (tai: itse itselle asettamistaan) vaatimuksista.

Kiireessä on usein ylivirittynyt ja levoton olo. Käsi tekee yhtä, mieli toista, jalka olisi menossa jo kolmanteen paikkaan. Yhteen asiaan keskittyminen voi tuntua vaikealta tai jopa mahdottomalta.

Multitäskääminen on aikamme hölmöimpiä trendejä

Kiireessä lipsuu helposti “multitäskäämään”, mikä voi luoda tehokkuuden harhan. Totta puhuen useat tutkimukset ovat osoittaneet, että multitäskääminen vähentää tuottavuutta ja lisää virheiden todennäköisyyttä. He, jotka yrittävät tehdä montaa asiaa samanaikaisesti, saavat itse asiassa vähemmän aikaan kuin he, jotka keskittyvät yhteen asiaan kerrallaan.

Neurotiede on osoittanut, etteivät hämmästyttävän monimutkaiset aivomme ole ollenkaan niin hyviä tekemään montaa asiaa samanaikaisesti, kuin kuvittelemme.

Kun luulemme tekevämme kahta tai useampaa asiaa yhtä aikaa, niin todellisuudessa aivomme vain vuorottelevat huomiotaan asioiden välillä (switch-tasking). Tuohon huomion jatkuvaan siirtelemiseen kuluu aikaa ja energiaa – siksi huomion keskittäminen yhteen asiaan kerrallaan on aivoillemme tehokkaampaa ja vähemmän kuormittavaa.

Jatkuva kiireentunne vastaa jatkuvaa stressiä

Jos kiireentunne jatkuu pitkään, alkaa se kuormittaa kehoa ja mieltä kroonisen stressin tavoin. Mieli laukkaa tuhatta ja sataa, hermosto käy ylikierroksilla. Koska stressi ja sen vaikutukset ovat niin iso aihe, emme mene siihen tässä tekstissä pidemmälle. Selvää lienee jokaiselle, että krooninen stressi ei tee kenellekään hyvää.

Jos siis tunnet olevasi kiireinen usein tai lähes aina, suosittelen pysähtymään aiheen äärelle.  Ellei nyt löydy aikaa terveydestä huolehtimiseen, on sitten myöhemmin löydyttävä aikaa sairauksista huolehtimiseen. Valitse ennemmin ennemmin kuin myöhemmin. 🙂

3. Miltä kiireettömyys tuntuu ja mikä sen rikkoo?

Kiireettömyys on Kielitoimiston sanakirjan mukaan verkkaisuutta, rauhallisuutta, maltillisuutta ja hätäilemättömyyttä. Oman kokemukseni mukaan kiireettömyys tuntuu sisäisenä rauhantunteena (hihhulivaroitus: sisäinen rauha mainittu!).

Työelämässä kiireettömyys voi näkyä työrauhana, keskittyneisyytenä, työn imuna sekä flow-tilana. Kiireettömyys voi näkyä myös tuottavuutena, tehokkuutena ja luovuutena.

Jatkuvat keskeytykset rikkovat kiireettömyyden tunteen

Jos käsillä on jokin keskittymistä, luovuutta tai ongelmanratkaisua vaativa tehtävä, on tärkeää sallia aivoilleen työrauha. Vaan miltäs tilanne usein näyttääkään?

Ilmoitus uudesta meilistä, Slack-viesti kollegalta, WhatsAppi piippaa, someviestiä pukkaa, plim, plom, piip, tuut, merkkivalot vilkkuu, sulle ois puhelu, ehditkö hoitaa tän, hei nopee kysymys, vieläkö sä teet töitä, kuka käy kaupassa, koska sä oot valmis.

HUOH. Aivojamme ei ole tarkoitettu tällaiseen keskeytysten ristituleen. Onko kumma, että sisäinen rauha tuntuu kaukaiselta?

Onneksi tähän on olemassa ratkaisuja.

4. Keinoja kiireentunteen rauhoittamiseen

Ensin on hyvä havannoida ja hoksata, mistä oma kiire johtuu.

Tuon oivalluksen jälkeen on helpompi porautua oikeisiin syihin; tuleeko minun siivota kalenteria, harjoitella ei:n sanomista, priorisoida, delegoida tai ulkoistaa?

Vai tarvitsenko työrauhaa, keskeytysten vähentämistä, hermoston rauhoittamista, lepoa, tai lempeyttä itseäni kohtaan?

Usein tarvitaan molempia; sekä itselle toimivia ajanhallintakeinoja että työkaluja rentoutumiseen ja ylivirittyneisyyden rauhoittamiseen. Lisää joukkoon vielä ripaus itsemyötätuntoa, niin hyvä tulee. 🙂 Alla muutamia hyväksi havaittuja ajanhallinta- ja rauhoittumiskeinoja.

AJANHALLINTAVINKKEJÄ:

• Omien aikavarkaiden tunnistaminen (esim. some, aloittamisen vaikeus, välttely).
• Tehtävien priorisointi päivä-, viikko- ja kuukausitasolla: mikä on oikeasti tärkeää (ja mikä ei)?
• Ei:n sanomisen harjoitteleminen ja vastuunotto omasta ajankäytöstä. Kuka kalenterini täyttää?
• Tehtävälistat & muistilaput. Kirjoita muistettavat asiat ylös, niin mielesi ei tarvitse pyörittää niitä.
• Päivän suunnitteleminen edellisenä iltana.
• Omien keskittymishetkien raivaaminen kalenteriin: kännykkä, s-posti ym. häiriötekijät pois päältä, 100% keskittyminen käsillä olevaan tehtävään.
• 80/20-sääntö: 20 % fiksusta tekemisestä tuottaa 80 % tuloksista. Teetkö oikeita asioita?
• Reaktiivisuudesta valitsemiseen: reagoitko jokaiseen viestiin/ärsykkeeseen heti, vai valitsetko, milloin olet tavoitettavissa? (Tämä ei toki ole aina mahdollista, mutta saanet pointin)
• Oman rytmin huomiointi: milloin olet tehokkaimmillasi/luovimmillasi? Hyödynnä nuo hetket!

SISÄISEN KIIREENTUNTEEN TALTUTTAMISVINKKEJÄ:

Hengitysharjoitukset, esim.:

• Tietoinen hengittäminen ja hengityksen rauhallinen tarkkaileminen.
• Laatikkohengitys (4-4-4-4) tai sisään- ja uloshengityksen tasaaminen samanmittaisiksi (esim. 4-4). Tämä harjoitus kulkee joogassa nimellä Sama Vritti Pranayama, Suomen Poliisilla nimellä taktinen hengitys.
• Palleahengitys ja hengityksen rentouttaminen.
• Muut rauhoittavat hengitysharjoitukset. (Aloita ohjatuista & helpoista harjoituksista, jos olet vasta-alkaja. Löydät niitä myös Joogit Heimosta.)

Läsnäolo- ja meditaatioharjoitukset, esim.:

• Huomio aisteihin ja ympäristöön: mitä kuulet, näet, haistat, maistat tai tunnet juuri nyt?
• Katseen kohdistaminen yhteen pisteeseen rauhallisen hengityksen kera. Tätä voi harrastaa vaikka kauppajonossa tai kotona kynttilänliekkiä tuijottaen, luovuus rajana!
• Jalkapohjien juurruttaminen lattiaan/maahan, läsnäolon tunteen vahvistaminen.
• Itsensä halaaminen, silittäminen, käsien asettaminen rinnalle/vatsalle ja ajatus: “olen tässä, kaikki on hyvin juuri nyt, minä riitän”.
• Ohjatut rentoutus-, mindfulness- ja meditaatioharjoitukset (näitä löydät mm. Joogit Heimosta).

Joogaharjoitukset

• Säännöllinen joogaharjoitus alentaa tutkitusti stressiä ja rauhoittaa hermostoa. Lue lisää joogan hyödyistä täältä.
• Joogassa harjoitetaan keskittymiskykyä sekä kykyä olla läsnä, mistä on hurjasti hyötyä kiireentunteen taltuttamisessa ja elämässä ylipäätään.
• Eritasoisia ja -pituisia (10–60 min) joogaharjoituksia arjen erilaisiin hetkiin löydät myös meidän jäsenpalvelusta, Joogit Heimosta.

Kaipaatko arkeesi kiireettömyyttä ja hengähdyshetkiä?

Joogit Heimon jäsenenä saat koko videokirjastomme ja valmiit joogaohjelmamme käyttöösi. Löydät meiltä paljon helppoja ja hyödyllisiä hengitys-, meditaatio- ja joogaharjoituksia sisäisen kiireen taltuttamiseen. Olet lämpimästi tervetullut mukaan!

Kokeile harjoituksia ilmaiseksi 7 päivän ajan. Kokeilu ei sido mihinkään ja on 100% riskitön. Tilaa kokeilu täältä!

LÄHTEINÄ KÄYTETTY MM.:

• Kaja Nordengen: Ainutlaatuiset aivot (Bazar 2016)
• Merja Takamäki: Ajanhallinta valmennusopas (Viisas elämä 2016)
• Malla Rautaparta: Hyvän hengityksen anatomia (Basam Books 2019)
• Ylen artikkeli työelämän kiireisyydestä, 5.11.2018
• Harvard Business Review:n artikkeli multitäskäämisestä, 21.12.2010
• Suomen kielitoimiston sanakirja