Kenelle jooga sopii?

Kenelle jooga sopii? Voinko aloittaa joogan, jos olen kankea, vanha, nuori, mies, vauhdikas – tai liian levoton joogaamaan? Tästä artikkelista löydät vastauksen useimpiin kysymyksiin, jotka koskevat joogan aloittamista.

Joogan aloittaminen on käynyt monella mielessä, mutta joskus aloittamisen kynnys tuntuu korkealta. Joogaan liittyy hurjasti stereotypioita, jotka saattavat estää aloittamista, mutta useimmiten turhaan. Rikotaanpa niistä muutama!

“Jooga ei sovi minulle, koska olen kankea sähköjänis”

1. Sopiiko jooga jäykille? Vai pitääkö olla notkea, jotta voi joogata?
2. Voiko joogata, jos on raskaana?
3. Sopiiko jooga miehille?
4. Sopiiko jooga vauhdikkaalle sähköjänikselle?
5. Haluan treenata ja kehittyä. Millainen jooga sopii sporttiselle?
6. Mikä jooga toimii stressaantuneelle/uupuneelle?
7. Sopiiko jooga isokokoiselle?
8. Voinko joogata, kun minulla on polvi/nilkka/olkapää/rannevamma (tai muu vamma)?

Kaikkiin kysymyksiisi vastataan. 🙂

Joogan aloittaminen on helppoa – mutta kenelle jooga sopii?

Joogan aloittaminen on helppoa, koska se ei vaadi juurikaan välineitä tai ennakkotaitoja. Jooga oikeasti sopii lähes kaikille: kankeille, stressaantuneille, uupuneille, kovakuntoisille urheilijoille. Ikään, sukupuoleen ja kokoon katsomatta.

Nuorimmat joogit ovat taaperoikäisiä, vanhimmat yli satavuotiaita.

Sosiaalinen media, joogan megatrendi ja nuorten naisten voimakas edustus joogatrikoissa on johtanut harhakäsitykseen, että jooga kuuluisi vain valkoihoiselle, notkealle, nuorelle ja timmissä kunnossa olevalle naiselle. Käsitys ei voisi olla kauempana totuudesta.

Ensinnäkään, notkeus ei ole joogan ensisijainen tavoite, vaikka moni niin luulee. Notkeuden ja liikkuvuuden lisääntyminen ovat joogan mukavia sivuvaikutuksia, ei päätavoitteita. Toiseksi: joogata voi niin hoikka, lihaskimppu kuin isompikin ihminen. Jokaista joogan asentoa voi muokata omalle keholleen sopivaksi, mikä onkin joogaharjoituksen tärkeimpiä tavoitteita. Puhumattakaan lukuisista joogan henkisistä ja fyysisistä hyödyistä!

Koska joogan tahti on – toki tunnista riippuen – melko verkkainen, jokainen ehtii muovata harjoituksesta itselleen sopivan. Osaava joogaopettaja huomioi tunnillaan eritasoiset oppilaat ja antaa vaihtoehtoja siten, että löydät itsellesi hyvän tavan harjoitella.

Käymme tässä artikkelissa läpi yleisimmät huolet ja askarruttavat asiat, jotka liittyvät joogan aloittamiseen. Pysy siis mukana!

Kokeile joogaa ilmaiseksi 7 päivän ajan kotoasi käsin – tarvitset vain itsesi ja nettiyhteyden!

Kymmeniä joogalajeja, satojatuhansia erilaisia opettajia

On hyvä muistaa, että jooga on yläotsikko, jolla on satoja alaotsikoita. Erilaisia joogalajeja tunnetaan nykyään jo yli sata!

Jokainen opettaja tulkitsee opettamiaan joogalajeja omalla tavallaan. Jos siis käyt parin eri opettajan joogatunnilla etkä kokenut niitä omaksesi, älä luovuta – löydät kyllä opettajan ja joogatyylin, joka sopii juuri sinulle. Joskus joogan aloittaminen vaatii hieman testailua, että oma juttu löytyy useiden vaihtoehtojen joukosta.

Voit tutustua joogalajeihin tarkemmin täällä. Kun jatkat lukemista, löydät myös lajiehdotuksia erilaisiin tilanteisiin.

1. Voinko aloittaa joogan, jos olen kankea?

Kun pohditaan kenelle jooga sopii, olisi nopeampaa vastata kysymykseen “kenelle ei” – sillä jooga sopii oikeasti lähes kaikille. Yleisin ennakkoluulo on kuitenkin tämä:

“Jooga ei sovi minulle, koska olen niin kankea”.

Lause, jonka joogaopettajat kuulevat aivan liian usein. Tuon lauseen kuuleminen itkettää ja naurattaa samaan aikaan. Väite ei voisi olla enemmän väärässä!

Ajatus on yhtä hassu kuin se, ettet voisi mennä englanninkielen alkeiskurssille, koska et osaa englantia. Tai kuntosalille, koska lihaksesi eivät ole vielä vahvat. Hmmmm…kenties opit ja kehityt asiassa, kun aloitat?

Kieliopinnot edistävät uuden kielen oppimista. Kuntosalitreeni lisää lihasvoimaa. Jooga lisää liikkuvuutta.

Kyseessä on harjoitus. Sinun ei tarvitse olla notkea, jotta voit joogata. Päinvastoin! Mitä kankeampi keho, sitä tärkeämpää on antaa keholle mahdollisuus avautua ja kehittää liikkuvuutta. Joogaharjoituksesta löytyy lukuisia asentoja, jotka sopivat täydellisesti kankealle. Joogan aloittaminen ei ole kankeudesta kiinni!

Joogit-palvelun jäsenenä pääset yli 400 harjoituksen videokirjastoon, josta löydät miellyttäviä harjoituksia – myös aloittelijalle ja rautakangelle.

Onko joogan tavoitteena tulla notkeaksi?

Ei. Lisääntynyt liikkuvuus on joogan mukava sivuvaikutus useiden muiden hyötyjen joukossa. Toki on harrastajia, jotka joogaavat yksinomaan liikkuvuuden lisäämiseksi, ja jooga onkin erinomainen työkalu notkeuden ja liikkuvuuden lisäämiseen. Notkeus ei kuitenkaan millään tavalla ole joogaamisen edellytys.

Ihmiskeho on tarkoitettu liikkumaan. Nivelemme ovat kuin oven saranat: jos saranoita ei käytä, ne jäykistyvät ja alkavat narista. Jos lihaksia ei käytä, ne surkastuvat. Toimiva ja liikkuva keho helpottaa arkea, pitää meidät toimintakykyisenä ja elinvoimaisena ja vaikuttaa siten myös mielen hyvinvointiin.

“Mutta eihän minun kroppani taivu joogan asentoihin!”

Mahdottoman näköiset jooga-asennot, joihin olet saattanut törmätä internetin ihmeellisessä maailmassa, ovat vuosien intensiivisen harjoittelun ja/tai yliliikkuvuuden tulosta. Ei ole mitään järkeä verrata itseään niihin.

Tavallisella joogatunnilla – etenkin aloittelijoille suunnatulla – tehdään yleensä aivan muuta. Jooga-asentoja muokataan erilaisille kehoille sopiviksi ja opettaja antaa vaihtoehtoisia tapoja harjoitella. Joogaharjoitukset suunnitellaan siten, että jokainen voi nauttia asanan hyödyistä, uloittuivat sormet varpaisiin tai ei.

Kuvitelma siitä, että joogan tulisi näyttää tietynlaiselta tai että asanan tulisi olla “täydellinen”, on hyvin kaukana joogasta.

Jooga-asanasta etsitään se omalle keholle sopiva paikka, jossa mihinkään ei satu, ja jossa pystyy hengittämään vapaasti. Tuo paikka vaihtelee päivästä riippuen, eli sinunkaan harjoituksesi ei näytä joka päivä samalta.

Siksi joogassa ei ole niinkään väliä sillä, miltä asana näyttää. Joogia kiinnostaa enemmän se, miltä asana tuntuu.

Ajan myötä tulet huomaamaan, että asennot helpottuvat, liikkuvuus lisääntyy ja yhä useampi asana alkaa tuntua hyvältä. Kokeile – saatat yllättyä!

Millainen jooga sopii rautakangelle?

Aloita tunneilta, jotka on suunnattu aloittelijoille. Dynaaminen, mutta rauhalliseen tahtiin etenevä tunti voi vetreyttää kankeaa kehoa nopeastikin – voit tuntea olosi hieman vetreämmäksi jo yhden joogatunnin jälkeen. Vaikutukset moninkertaistuvat ja jäävät pysyvämmiksi, kun jatkat säännöllistä harjoittelua.

Jos liikunta on jäänyt vähemmälle, en suosittele aloittamaan fyysisimmistä joogalajeista – säästä astanga- ja hot jooga-tunnit myöhemmäksi. Rautakankena aloittaisin rauhallisen liikkuvasta joogasta tai vaihtoehtoisesti superrentouttavasta restoratiivisesta levon joogasta, jossa opit rentouttamaan kehosi kokonaisvaltaisesti.

Kokeile esimerkiksi tällaisia joogalajeja:

• Hatha-jooga
• Rauhallisempi flow-jooga (kulkee myös nimillä: lempeä flow, slow flow, hidas flow, rauhallinen flow yms.)
• Restoratiivinen jooga (levon jooga)

Aloita jooga tänään! Alkaen 13,25€/kk. Tervetuloa jäseneksi! 

2. Joogan aloittaminen raskausaikana

Kenelle jooga sopii – sopiiko se myös raskaanaolevalle?

Useimmiten vastaus on kyllä (yksilölliset tilanteet huomioiden tietenkin)! Parhaimmillaan jooga valmistaa kehoa ja mieltä niin odotukseen, synnytykseen kuin tulevaan vauva-arkeen.

Joogan hengitys- ja rentoutusharjoitukset ovat hyödyllisiä taitoja, jotka voivat tukea äitiä mm. synnytyspelon käsittelemisessä, synnytyksessä ja äitiyden tiimellyksessä. Jooga alentaa stressiä, mikä tekee hyvää niin odottavalle äidille kuin sikiölle.

Vahvat tukilihakset, hyvä tasapaino ja liikkuva keho helpottavat synnytyksestä palautumista ja vauva-arkea. Joogasta voi olla apua myös raskausajan pahoinvoinnin, turvotuksen ja kramppien lievittämisessä.

Tärkeintä on, että harjoittelet erityisen lempeästi ja kehoasi kuunnellen – älä tee mitään, mikä ei tunnu hyvältä.

Monet joogaopettajat ja -studiot opettavat odottaville äideille suunnattua raskausjoogaa sekä synnytyksen jälkeiseen aikaan sopivaa joogaa. Tällöin koko harjoitus on suunniteltu raskautta silmällä pitäen. Mikäli jooga on sinulle aivan uutta, suosittelemme aloittamaan raskausjoogaan tarkoitetuilta tunneilta. Voit osallistua myös yleiselle tunnille, kunhan olet tietoinen raskauden tuomista erityispiirteistä ja osaat muovata harjoituksesi niihin sopivaksi. Aiheeseen kannattaa tutustua tarkemmin, ellei sinulla ole mahdollisuutta osallistua raskausajan joogaan.

Joogaharjoitus näyttää erilaiselta ennen raskautta ja raskauden eri vaiheissa..

Voimakkaamman joogan aloittaminen raskausaikana ei ole välttämättä suositeltavaa, jos kehosi ei ole ennestään tottunut harjoitukseen. Yleinen suositus on, että jos et ole harrastanut joogan kaltaista liikuntaa ennen raskautta, kannattaa ensimmäisen kolmanneksen aikana ottaa erityisen rauhallisesti. Toisella kolmanneksella olo voi olla energisempi ja tämä voi näkyä myös harjoituksessa, kehon sallimissa rajoissa. Viimeisellä kolmanneksella kannattaa keskittyä rentoutumiseen ja rauhoittaa joogaharjoitus tukemaan loppuraskauden oloa sekä itsesi ja lapsen hyvinvointia.

Odottavan äidin on erityisen tärkeää kunnioittaa kehon rajoja ja välttää ääriasentoja, sillä raskaushormonit löysyttävät lihaksia ja nivelsiteitä – tällöin on helpompaa mennä omien rajojen yli. Tästä syystä voimakkaat harjoitukset (esim. astanga) sekä pitkät syvävenytykset (yin-jooga) kannattaa jättää väliin ja keskittyä lempeään, rentouttavaan harjoitteluun. Esimerkiksi rauhallinen flow, hatha tai restoratiivinen levon jooga voivat olla hyviä vaihtoehtoja raskausajalle.

Missä joogata ja kenen kanssa?

Mikäli jooga on sinulle aivan uutta ja olet raskaana, suosittelemme osallistumaan raskausjoogatunneille yleisten tuntien sijaan. Raskausjoogaopettaja osaa tukea sinua joogaharjoituksessasi parhaalla mahdollisella tavalla.

Joogit-palvelusta löydät pari raskausaikaan suunniteltua joogavideota, ja meille on vuoden 2024 aikana tulossa myös raskausjoogakurssi.

Voit halutessasi osallistua myös yleisille Joogit-palvelun joogatunneille siinä tapauksessa, että jooga on sinulle tuttua ja tiedät, mitä sinun tulee huomioida harjoituksessasi niin odotusaikana kuin synnytyksen jälkeen.

Ps. Jos jooga on sinulle uutta ja epäröit sen aloittamista raskauden aikana, varmistathan ensin neuvolasta tai lääkäriltäsi, että lempeän joogan harjoittaminen on kohdallasi ok. Voit lukea lisää raskausajan joogasta lisää esimerkiksi täältä.

3. Sopiiko jooga miehille?

Kysyttäessä, että kenelle jooga sopii, nousee usein keskusteluun miehet. Voiko mies joogata, kun joogamaailmassa tuntuu näkyvän enimmäkseen naisoletettuja?

Tottakai, tietenkin, ehdottomasti, luonnollisesti, kiistatta, KYLLÄ! Miksi ei sopisi?

Jooga kehittää liikkuvuutta, voimaa, kehonhallintaa, tasapainoa, itsetuntemusta ja mielenhallintaa. Jooga vähentää stressiä ja auttaa rentoutumaan vaativan päivän jälkeen. Miksi miehet eivät voisi nauttia samoista hyödyistä?

Kaikki sukupuoli-identiteetit ovat joogan pariin tervetulleita: aseta ennakkoluulot syrjään ja kokeile. Joogasta hyötyy kuka tahansa.

Mikä joogalaji sopii miehille?

Mikä tahansa, mikä tuntuu omalta. Jos kaipaat hikeä, tulta ja vahvistavaa joogaa, kokeile vaikka voimakkaampia flow-tunteja tai astangaa. Jos haluat oppia rentoutumaan ja hallitsemaan stressiä, testaa restoratiivisia tunteja, yin-joogaa tai rauhallisempia flow- tai hathatunteja. Jos tavoitteenasi on parantunut kehonhallinta ja liikkuvuus, kokeile erilaisia flow-tunteja.

Joogaa, rentoutusharjoituksia, kehonpainotreenejä, kahvakuulaa – ja paljon muuta löydät jäsenalueeltamme. Alkaen vain 13,25€ / kk! Lue lisää jäsenyydestä täältä.

4. Onko jooga minulle liian rauhallista?

Jos saisin euron jokaisesta “olen liian levoton/sähköjänis/nopeatempoinen joogaamaan” -kommentista, natisisi säästöpossuni jo liitoksissaan.

Aihe menee samaan kategoriaan “olen liian kankea joogamaan” -väitteen kanssa: sitä suuremmalla syyllä sinun kannattaa joogata! Ihminen tarvitsee aktiivisuuden ja voimakkaan treenin lisäksi myös palautumista, rentoutumista ja rauhoittumista – oli sähköjänis tai ei.

Ihminen ei ole ikiliikkuja. Elimistömme toiminta ja terveys perustuu tasapainoon: kehon eri järjestelmien tulee toimia tasapainoisesti, jos mielimme pysyä terveinä. Suuri osa tuota tasapainoa juontaa juurensa hermostoomme.

Ihmisen autonomisesta hermostosta löytyy kaasu ja jarru: sympaattinen ja parasympaattinen hermosto. Ensimmäinen vastaa mm. stressireaktiosta, jälkimmäinen levosta, vastustuskyvystä ja ruoansulatuksesta.

Nykypäivän hektinen elämäntyyli suosii sympaattista hermostoa. Pahimmillaan olemme jatkuvasti lievässä stressitilassa, kroonisesti ylivirittyneitä. Tällöin kehomme ja mielemme ei pääse kunnolla rentoutumaan, korjaamaan ja palautumaan. Tilanne johtaa ennen pitkää sairastumiseen.

Joogan avulla sähköjäniskin voi oppia rauhoittamaan villinä juoksevan mielensä ja löytämään läsnäolon kauneuden.

Jooga tasapainottaa hermostoa, mieltä ja koko kehoa aktivoimalla erityisesti parasympaattista hermostoa. Jopa aivotutkijat ovat todenneet, että avain ihmisen onnellisuuteen ja hyvinvointiin piilee läsnäolossa. Jos sinulla on aina kiire ja ajatuksesi on aina seuraavassa asiassa, jäät paitsi läsnäolon tuomista valtavista terveys- ja onnellisuushyödyistä.

Jokaisella ihmisellä on luonnostaan kyky rentouttaa mielensä, hengityksensä, lihaksensa ja olla läsnä. Aikuisuuden tuomat haasteet ja paineet saavat meidät unohtamaan tuon taidon – älypuhelinten ja someriippuvuuden haitoista puhumattakaan. Joogan aloittaminen on kenties parasta, mitä voit villinä juoksevalle mielellesi tehdä.

Mitä sähköjäniksempi olet, sitä enemmän hyödyt joogasta.

Jos pysähtyminen pelottaa, aloita vauhdikkaammista joogalajeista ja etene hiljalleen kohti rauhallisempia tunteja. Kokeile alkuun vaikka flow-tunteja, astangaa tai ilmajoogaa. Tunnit antavat kropallesi haastetta ja mielellesi tekemistä. Hiljalleen saatat huomata, että lopputunnin hiljaiset hetket eivät olekaan enää niin ahdistavia. Siitä aukeaa porttisi aivan uudenlaisen hyvinvoinnin ja läsnäolon maailmaan. Tervetuloa. <3

5. Millainen jooga sopii sporttiselle?

Mikäli uuden oppiminen ja hyvä treeni saavat sinut syttymään tai kaipaat vinkkejä palautumiseen, löydät joogasta uusia ulottuvuuksia harjoitteluusi. Alla kaksi erilaista näkökulmaa sporttisen ihmisen joogailuun (A & B).

A. Taitava, toimiva ja liikkuva keho joogan avulla

Joogan aloittaminen voi haastaa kehonhallintasi, tukilihaksesi ja tasapainosi uudella ja kiehtovalla tavalla. Jos luulit, että jooga on pelkkää hengittelyä ja paikoillaan istumista, olit väärässä! Sporttiselle löytyy joogasta loputtomasti haastetta ja oppimismahdollisuuksia. Kokeile esimerkiksi seuraavia joogalajeja:

Nauti astangan haasteista. Mikäli jatkuva kehitys ja etenemisen näkeminen motivoi sinua, kokeile Astanga-joogaa. Astanga on yksi fyysisimmistä joogalajeista, ja tunneilla edetään aina asana ja sarja kerrallaan. Voit edetä seuraavaan, kun edellinen on hallussa!

Kyseessä on fyysisesti ja henkisesti sen verran voimakas ja moniulotteinen laji, että tekemistä riittää vaikka loppuelämäksesi. Astangajoogassa kehität voimaa, erityisesti isometristä lihastyötä. Opit kannattelemaan kehoa vahvasti erilaisissa asennoissa. Laji kehittää liikkuvuutesi uudelle tasolle, ja opit samalla valjastamaan hengityksen ja kehon lihaslukot tueksesi.

Tulet huomaamaan, että joogamatolla opitut tekniikat ja kehonhallintataidot näkyvät kehityksenä myös muissa harrastamissasi lajeissa.

Löydä flow-tila ja kehitä kehonhallintaasi Vinyasa Flow -tunneilla. Toinen sporttiselle erinomaisesti sopiva vaihtoehto on Vinyasa Flow -jooga sekä sen erilaiset variaatiot (Strong Flow, Power Flow, jne).

Vinyasa Flow -tunneilla haastat niin kehosi kuin mielesi keskittymään harjoitukseen, kehität staattista voimaa, dynaamista liikkumista, tasapainoa sekä kehonhallintaa. Opit hyödyntämään hengitystä työkaluna niin joogamatolla, muissa lajeissa kuin tavallisessa arjessasi. Lisäksi pääset halutessasi harjoittelemaan erilaisia taitoja, kuten päällä- ja käsilläseisontaa.

Tutustu kehon linjauksiin Iyengar-joogassa. Mikäli olet kiinnostunut anatomiasta sekä nivelten, luiden ja lihasten optimaalisesta linjauksesta, kokeile Iyengar-joogaa. Iyengar-tunnilla jokainen asento rakennetaan huolellisesti nivelet, luut ja lihakset linjaten. Tutustut kehoosi uusin silmin ja opit käyttämään sitä turvallisesti siten, että loukkaantumisriskisi myös muissa lajeissa pienenee.

Hikoile huolet pois HOT-jooga -tunnilla. Jos treeni tarkoittaa sinulle hikipisaroita, kokeile lämmitetyssä huoneessa tehtävää hot joogaa. Hikipyyhe ja vesipullo ovat pakollisia, etkä tunnin jälkeen enää koskaan aliarvioi joogaa treenimuotona.

B. Inspiraatiota palautumiseen rauhallisemmilta tunneilta

Urheilullisena tyyppinä tiedät varmasti, että lihas kasvaa levossa. Innokkaalla treenaajalla on kuitenkin usein taipumusta skipata palautuminen ja valita päivän treeniksi aina se rankin, hikoiluttavin ja hurjin vaihtoehto. Mitä jos haastaisit kehosi sijaan välillä mieltäsi ja kokeilisit jotain rauhallisempaa? Joogan aloittaminen saattaa olla parasta, mitä voit itsellesi tehdä!

Pysähtyminen, parasymaattisen hermoston aktivointi ja rentoutumisen taito ovat urheiluhullulle äärimmäisen tärkeitä taitoja. Niiden avulla varmistat, ettet joudu ylikunnon vuoksi jäähylle, pysyt toimintakykyisenä, kehityt lajissasi nopeammin ja pidät samalla stressitasot terveellisellä levelillä. Kokeile esimerkiksi näitä:

Haasta itsesi rauhallisen tehokkaaseen harjoitteluun hitaalla flow-tunnilla. Vinyasa Flow -joogan sekä Hathajoogan alta löytyy ihanan mehukkaita tunteja, jotka kulkevat esimerkiksi nimellä Lempeä Hatha, Slow Flow, Rauhallinen Flow tai Soft & Strong Flow. Tuntien tahti on rauhallinen, mutta keskittyneen tietoinen tekeminen takaa, että saat harjoituksesta paljon irti.

ehosi saa avautua turvallisesti ilman repiviä venytyksiä ja olosi on tunnin jälkeen samanaikaisesti virkeä ja rentoutunut. Jumit jäävät joogamatolle ja mieli on tunnin jälkeen tavallista kirkkaampi.

Anna itsellesi täyslepoa restoratiivisella joogatunnilla. Kun palautuminen ja lepo on tarpeen, mutta hankalaa toteuttaa arjen pyörteissä, kokeile restoratiivista joogaa. Levon joogaksikin kutsutuilla tunneilla ohjaaja siivittää sinut pehmoisiin, lempeästi kehoa avaaviin asentoihin, joissa voit päästää kaikesta irti. Keho ja mieli kiittää ja olo voi olla kuin uudestisyntyneellä.

Tue palautumistasi ja liikkuvuuttasi yin-joogatunneilla. Yin-joogassa pysähdytään joogan asentoihin hieman pidemmiksi ajoiksi, jolloin pääset syvävenyttämään sidekudoksiasi, palauttamaan kireitä kehonosia takaisin pituuteensa, sekä rauhoitat samalla villinä juoksevaa mieltä.

6. Joogan aloittaminen stressaantuneena

Pitkäaikaisen stressin tai uupumusjakson aikana kovaa treenaaminen ei ole aina paras vaihtoehto. Välillä parasta, mitä voimme itsellemme antaa, on mahdollisuus syvään rentoutumiseen, pysähtymiseen ja palautumiseen.

Jos stressi on kroonistunut ja keho on ylivirittyneessä tilassa, voi rentoutuminen tuntua mahdottomalta. Siksi joogatunti voi tuntua helpommalta tavalta pysähtyä ja rauhoittua, kun ohjaaja kuljettaa sinut asennosta toiseen – sinun tarvitsee vain kuunnella, olla ja nauttia.

Jooga alentaa tutkitusti stressiä sekä hormoni- että kokemustasolla. Vaikutus perustuu parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen lihasten rentouttamisen, hengityksen syventämisen sekä tietoisen läsnäolon avulla.

Joogatunneilla opit rentouttamaan sekä kehosi, mielesi että hengityksesi. Jos rentouttava vaikutus ei tunnu ensimmäisillä kerroilla, niin älä luovuta – kaikki taidot vaativat ensin hieman harjoittelua.

Hyvä uutinen on se, että kyky rauhoittaa hengityksensä, kehonsa ja mielensä on meissä jokaisessa luonnostaan, vaikka stressaantuneena tuo kyky onkin saattanut hetkeksi hautautua kiireiden ja murheiden alle. Se löytyy kyllä ajan kanssa uudestaan. Stressin tai uupumuksen aikana tai niistä toipuessa suosittelen kokeilemaan esim. näitä joogatunteja:

• Restoratiivinen levon jooga (helppoja, pehmeästi tuettuja asentoja ja ohjattua rentoutumista)
• Helppo & rauhallinen flow- tai hathajooga (lempeää liikettä hengityksen tahdissa)
• Lempeä yin-jooga (pitkiä venytyksiä hyvin rauhallisessa tahdissa)

7. Sopiiko jooga isommalle keholle?

Voinko joogata, kun kehoni on ihanan runsas? Oi kyllä! Jooga sopii sinulle, jos sinulla on keho. Kehon koolla ja muodolla ei ole väliä.

Jotkut asennot ja siirtymät asennosta toiseen voivat tuntua alkuun haastavilta, mutta ratkaisuja löytyy: tunneilla käytetään apuvälineinä esimerkiksi joogablokkeja, joiden avulla kehoa saa nostettua lattiatasolta ylemmäs ja raajoille löytyy tilaa siirtyä paikasta toiseen. (Joogablokkeja käytetään muutenkin kaikenlaisilla tunneilla, niin aloittelijoiden kuin konkareiden apuvälineinä.)

Joogan aloittamisen kynnys voi tuntua korkealta, mutta sen ylittäminen kannattaa! Harjoituksen myötä liikkuvuus ja voima lisääntyvät ja harjoitus helpottuu. Kun painoa on enemmän, voivat esimerkiksi jalkaterät joutua arjessa koville – joogatunnilla jalkaterän pienet lihakset aktivoituvat ja vahvistuvat, mikä ennaltaehkäisee erilaisia jalkateräongelmia.

Joogan avulla kehomieliyhteys ja itsetuntemus lisääntyvät, jolloin suhde omaan kehoon voi muuttua positiivisemmaksi. Liian moni meistä kokee suhteensa kehoonsa negatiivisesti, mikä vaikuttaa itsetuntoon sekä siihen, miten kehoaan kohtelee. Joogasta voi olla suuri apu itsensä ja kehonsa hyväksymiseen sellaisena, kuin se on. <3

Sopiiko jooga painonpudotukseen?

Totta puhuen en voi sietää mainoksia, jotka huutavat “laihdu joogan avulla”, sillä joogassa on kyse aivan muusta kuin ulkonäöstä. Lisäksi suuri osa laihdutuskuureista ei toimi; uskon itse enemmän kestävään & kokonaisvaltaisesti terveelliseen elämäntapaan.

En oikeastaan edes haluaisi mainita painonpudotusta tämän aiheen yhteydessä, sillä runsaampi keho ei automaattisesti tarkoita sitä, että ihmisen tarvitsisi/hän haluaisi laihduttaa. Koska asiaa minulta kuitenkin ajoittain kysytään, päätin vastata kysymykseen tässä artikkelissa.

Mikäli tavoitteenasi on pudottaa painoa, voi jooga olla hyvin mukana tukemassa prosessia – lempeästi ja viisaasti. Rasvanpolton kannalta jooga ei ole tehokkain vaihtoehto verrattuna lajeihin, joissa syke nousee enemmän ja hiki virtaa vuolaammin, mutta jooga toimii loistavana tukena elämänmuutokselle.

Joogaharjoituksen tuoma stressitasojen aleneminen vaikuttaa kehoon kokonaisvaltaisesti, ja stressin tiedetään hidastavan tai jopa ehkäisevän painonpudotusta. Lisäksi joogan lisäämä kehomieliyhteys auttaa paremmin tunnistamaan kehon tarpeet, mistä voi olla apua elämänmuutoksessa ja arjen valinnoissa.

Kokeile mitä tahansa joogalajia, mikä tuntuu kutsuvalta: hikipisaroita ja liikettä kaipaavalle flow-tunteja, rauhallisempaan menoon hathaa, stressinhallintaan hidasta flow’ta, hathaa, yiniä tai levon joogaa.

8. Voiko joogata, jos kehossa on jokin vamma?

Useimmiten vastaus on kyllä. Varmistathan kuitenkin lääkäriltäsi, että jooga on sinulle turvallista.

Jooga on yksi lempeimmistä ja vähiten riskialttiista liikuntamuodoista. Joogatunnilla edetään rauhallisesti, eikä äkkinäisiä tai väkinäisiä liikkeitä juuri tehdä. Opettaja muistuttaa jatkuvasti kuuntelemaan omaa kehoaan ja tekemään joogaharjoituksen oman kehon sallimissa rajoissa. Koska tahti on verkkainen, ehdit usein muovaamaan asennoista sellaiset, että pystyt tekemään ne vammasta huolimatta.

Vamman kanssa joogaaminen vaatii sinulta tavallista enemmän kehon kuuntelua, harjoittelua ja sinulle sopivien asentojen löytämistä. Kärsivällisyys palkitsee, kun oma tapa joogata löytyy ja saat nauttia joogan tuomista iloista vammasta huolimatta!

Vammasta riippuen akuutissa paranemisvaiheessa voi olla parempi, että pidät hetken täyslepoa, ellei lääkäri suosittele sinulle lääkkeeksi liikettä. Kun tilanne helpottaa ja on aika vahvistaa haaveria kokenutta kehonosaa, on jooga lempeä tapa palata liikunnan pariin.

Joogaa voidaan käyttää myös terapeuttisesti kuntouttavana harjoituksena moneen vaivaan. Tämä tarkoittaa useimmiten yksilöohjausta – varaa siis aika esimerkiksi ammattitaitoiselle joogaterapeutille.

Miten voin joogata kivun tai haaverin kanssa?

• Jos vamma rajoittaa polven liikkuvuutta, jätät polviin kohdistuvat liikkeet pois tai teet ne tavallista kevyemmin.
• Mikäli vamma on ranteessa, ei hätää – joogan maailmasta löytyy lukuisia asentoja, joissa ranteiden päälle ei tarvitse laittaa painoa. Seisoma-asanat, istuma-asanat ja restoratiiviset asanat ovat silloin sinun juttusi!
• Olkapäävammaa koskee sama ohjeistus, kuin ranteen kohdalla: harjoituksesta jää akuutissa vaiheessa pois asennot, joissa olkapäässä tuntuu epämukavuutta. Satojen asanoiden joukosta löytyy rutkasti vaihtoehtoja.
• Varpaissa tai nilkoissa olevat vammat vievät joogaharjoituksesi istuma- ja makuuasentoihin. Vaihtoehtoisia asentoja löytyy loputtomiin.

Muistathan, että jooga ei tarkoita pelkästään fyysistä asentoharjoittelua. Voit löytää sisäisen joogisi myös hengitys- ja meditointiharjoituksilla. Hengitykseen keskittyminen, läsnäolon tilaan palaaminen ja meditointi voivat vauhdittaa myös vamman paranemista, sillä ne aktivoivat parasympaattista hermostoasi – sama hermosto vastaa levosta, vastutuskyvystä ja kehon paranemisesta.

Jäikö jokin asia askarruttamaan siitä, että kenelle jooga sopii?

Jos listasta uupuu mielestäsi oleellinen kysymys, niin olethan meihin yhteydessä tai kommentoi artikkelin alle ajatuksiasi. Kuulemme sinusta mielellämme!

Mikäli joogan aloittaminen on haaveissasi, niin voit lukea aiheesta lisää tietopankeistamme:

Tänne olemme keränneet kaiken infon, jota tarvitset joogan aloittamiseen

Täältä löydät kattavan tietopaketin joogan hyödyistä

Täältä pääset tutustumaan Joogit-palveluun, jossa on lukuisia aloittelijoille sopivia joogaharjoituksia ja tekniikkavinkkejä.

Mukavia joogahetkiä toivotellen,

Henna / Joogit