Ymmärtääksemme nykypäivää on hahmotettava myös historiaa. Joogan historia on niin monivaiheinen, ettei asian esittäminen pähkinänkuoressa anna sille oikeutta, mutta yritetään silti. Tässä siis joogan pitkä historia ytimekkäässä, tiivistetyssä paketissa.
Joogan juuret yltävät lähes 4000 vuoden taakse
Joogan esihistorian varhaisimmat tiedot ovat useimpien tutkijoiden mukaan 1800-luvulta ennen ajanlaskun alkua. Tällä tietoa jooga on siis lähes 4000 vuotta vanha menetelmä. Ensimmäiset joogasta kirjoitetut tekstit, jotka tunnetaan tänäkin päivänä, ovat nekin lähes 2500 vuotta vanhoja.
Muinaisessa Intiassa joogan juuret olivat intialaisten uskontojen maailmankuvassa, ja jooga sisälsi monenlaisia menetelmiä ja maagisia rituaaleja, joiden avulla tavoiteltiin valaistumista ja pelastusta. Nykypäivän Intiassa joogaa pidetään tärkeänä kansanperinteenä ja merkittävänä osana Intian kulttuurihistoriaa.
Esimoderni jooga
Joogan historiaa tarkastellessa jooga voidaan jakaa esimoderniin ja moderniin joogaan. Kaikki nykypäivänä tuntemamme jooga on modernia joogaa, kun taas esimoderni jooga poikkesi paljonkin siitä, millaisena me joogan tänä päivänä ymmärrämme. Esimoderni jooga on kietoutunut monella tavalla eri aikakausiin, uskontoihin, Intian hallitsijoihin sekä historian merkittäviin käännekohtiin – osittain nykyihmistä kummastuttavilla ja kauhistuttavillakin tavoilla.
Intian muslimivallan aikana joogeja pidettiin jopa radikaaleina kansalaistaistelijoina ja maantierosvoina! Jooga ei aina ole ollut pelkkää hyvää oloa – muinaiset joogit elivät hyvin kurinalaista elämää ja asettivat kehonsa ja mielensä ääriolosuhteisiin saavuttaakseen valaistuksen. Joogit ovat muun muassa olleet pitkiä aikoja syömättä ja hengittämättä.
Kaikki nykypäivänä länsimaissa harjoitettava jooga on modernia joogaa. Esimoderni jooga poikkesi monin tavoin siitä joogasta, jonka tänä päivänä tunnemme.
Joogafilosofian juuret ovat niin ikään kaukana historiassa. Merkittävää kirjallisuutta ovat esimerkiksi muinaiset vedat, jotka kuvailevat joogan menetelmiä muinaisen Intian erilaisten oppien mukaan. Mainittava on myös tiettävästi vuoden 350 tienoilla Patanjalin kirjoittama Yoga Sutra (joogasutra), joka kuvailee joogaa kahdeksanosaisena menetelmänä. Tästä lisää jäljempänä.
Joogan pitkän historian aikana kyse ei aina ole ollut asanoista, eli erilaisista jooga-asennoista. Asana tarkoittaa itse asiassa alun perin istuinta, ja varhaiset joogit harjoittivatkin joogaa enimmäkseen istumalla paikoillaan, itsensä, hengityksensä ja mielensä kanssa. Asanat – sellaisina kuin ne tänä päivänä ymmärrämme – kehittyivät joogan työkaluksi laajemmin vasta 1800-1900-luvuilla samalla, kun ihmisten kiinnostus urheilua ja fyysistä kehoa kohtaan lisääntyi.
Moderni jooga
Joogan levitessä länsimaihin ja törmätessä muihin kulttuureihin se alkoi saada uudenlaisia piirteitä. Joogan maagista ja myyttistä luonnetta haluttiin tuoda lähemmäs tavallista ihmistä, ja joogan mainetta alettiin “puhdistamaan” 1800-luvulta alkaen.
Moderni jakautuu kahteen erilaiseen suuntaukseen:
- Psykosomaattinen jooga
- Tunnustuksellinen jooga
1800-luvulta lähtien moderni jooga on jalkautunut länsimaihin, jakautuen psykosomaattiseen ja tunnustukselliseen joogaan. Jälkimmäinen koetaan osana uskonnollisempaa maailmankuvaa ja elämäntapaa, kun taas psykosomaattinen jooga on kehon ja mielen hyvinvoinnin harjoittamista, johon Suomessakin joogastudioilla ja kuntosaleilla on totuttu.
Suurin osa tänä päivänä Suomessa tunnetuista joogalajeista ja joogastudioista opettaa modernia, psykosomaattista joogaa, jossa keskitytään kehon ja mielen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Modernin joogan lukuisat kasvot
Joogan pitkän ja monivaiheisen historian lopputulemana länsimaihin on muotoutunut yli sata erilaista joogatyyliä, jotka kaikki kuuluvat modernin joogan piiriin. Osa tyyleistä painottaa enemmän fyysistä asentoharjoittelua, osa meditatiivista henkistä harjoitusta.
Viimeisen sadan vuoden aikana länsimaissa on innostuttu joogasta ja sen tuomasta hyvästä olosta siinä määrin, että uusia joogatyylejä on putkahdellut esiin kuin sieniä sateella. Nykyään joogan sateenvarjon alta voi löytääkin kaikkea, mitä kuvitella saattaa – aina naurujoogasta shamppanjajoogaan, äijäjoogaan, ilmajoogaan ja parijoogaan saakka.
Nykypäivän jooga – filosofiaa vai urheilua?
Joogan voi kokea filosofiana, elämän ohjenuorana tai hyvinvointia lisäävänä harrastuksena muiden lajien joukossa. Suhtautumistapa on yksilöllinen, eikä yksi ole toista parempi – mielestäni jokainen on vapaa luomaan joogaan omannäköisen suhteensa. Lopulta jokaisen joogin motivaation taustalla on samankaltainen ydin: elää hyvää elämää.
Joogafilosofia elämän ohjenuorana
Mikäli joogaan suhtautuu filosofiana, voi joogaa olla harrastajalleen henkinen harjoitus ja elämän ohjenuora. Henkisyydellä en tarkoita uskontoa, sillä jooga ei täytä uskonnon tunnusmerkkejä.
Joogaa voi harrastaa niin ateisti, kristitty kuin hindukin, sillä jooga ei pyri “käännyttämään” ketään tai “tuputtamaan” maailmankatsomusta. Sen sijaan joogafilosofiassa kannustetaan mielen hiljentämiseen, sisäiseen hiljaisuuteen ja sitä kautta oman tietoisuuden ja maailmankatsomuksen tutkimiseen. Mitä ikinä se kullekin tarkoittaa.
Mikäli joogafilosofiaan haluaa tutustua tarkemmin, kannattaa tutkia esimerkiksi Patanjalin joogasutraa. Teos on joogan historian ja nykypäivän valossa niin merkittävä, ettei sitä voi sivuuttaa. Muun muassa fyysisesti haastavana lajina tunnettu astangajooga pohjautuu joogasutran ajatuksiin.
Joogasutrassa jooga kuvaillaan kahdeksanosaisena menetelmänä, jonka tarkoituksena on elää hyvää elämää ja valmistaa sekä kehoa että mieltä yhä syvempiin meditatiivisiin tiloihin. Joogasutrassa fyysinen asanaharjoitus on vain yksi kahdeksasosa joogan kokonaisvaltaisesta menetelmästä.
Joogasutran kahdeksanosaiseen menetelmään kuuluvat:
- YAMAT = 5 hyvän elämän rajoitusta/pidättäytymistä (esim. väkivallattomuus, totuudellisuus ja kohtuullisuus)
- NIYAMAT = 5 hyvän elämän ohjetta (esim. puhtaus ja itsekuri)
- ASANAT = joogan asennot, eli fyysinen joogaharjoitus
- PRANAYAMA = hengitysharjoitukset
- PRATYAHARA = aistien hallinta (kyky olla välittämättä ulkoisista häiriötekijöistä)
- DHARANA = keskittyminen (kyky keskittää huomio valittuun kohteeseen)
- DHYANA = meditaatio (kyky pitää huomio kohteessa, tiedostava läsnäolo)
- SAMADHI = meditatiivinen kokemus syvästä yhteydestä ja erillisyyden tunteen katoamisesta (olemme kaikki yhtä).
Kahdeksanosaisen joogamenetelmän neljä ensimmäistä kohtaa ovat ulkoisia tekijöitä, joiden tarkoituksena on pitää keho ja mieli terveenä, vahvana ja kirkkaana – vain siten on menetelmän mukaan mahdollista harjoittaa neljää viimeistä osaa, jotka keskittyvät sisäiseen työskentelyyn ja meditaatioon.
Joogan fyysisen asentoharjoittelun tavoitteena on siis alunperin ollut valmistaa kehoa ja mieltä istumaan pidempään paikoillaan, jotta meditointi on mahdollista. On hankalaa istua tyynesti risti-istunnassa, jos kroppaa kolottaa. 😉
Nykypäivän sadat erilaiset joogalajit – mistä ne ovat oikein peräisin?
Hatha, flow, astanga, yin, hotjooga, äijäjooga, ilmajooga, viinijooga… joogamaailma on länsimaisen innostuksen räjähdettyä saanut kymmeniä uusia joogatyylejä klassisten joogalajien rinnalle.
Jos joogaa ja erilaisia joogalajeja tarkastellaan pintaa syvemmältä, on huomioitava myös joogan ikivanhan tradition kuusi oksaa, joista kaikki on alunperin lähtöisin. Oksa toimii metaforana ajatukselle joogapuusta – samat juuret, mutta sen oksat ovat haarautuneet erilaisiin suuntiin.
Joogan ikivanha traditio on siis haarautunut kuuteen muinaiseen joogasuuntaukseen (hatha, tantra, raja, jnana, karma sekä bhakti), joista kukin lähestyy joogaa omalla tavallaan. Nykypäivän länsimaissa niistä tunnetuin on hathajooga, sillä suurin osa meillä harjoitetuista joogalajeista on polveutunut hathajoogasta.
Myös tantrajoogan traditiot kulkevat modernin joogan mukana, joskin nekin ovat muuttaneet vuosisatojen ja -tuhansien aikana rutkasti muotoaan. Muun muassa kundalinijooga sekä monet embodied-joogat ammentavat tantrisen filosofian non-dualistisista näkökulmista harjoituksissaan. (Huom. tantrajoogaa ja tantraseksiä ei tule sekoittaa keskenään – niillä ei ole tekemistä keskenään.)
Emme tällä kertaa syvenny muihin suuntauksiin sen pidemmälle, mutta pintaraapaisemalla mainittakoon, että raja, jnana, karma ja bhakti ovat muinaisen joogan oksia, joissa on fyysisen asentoharjoittelun sijaa enemmänkin kyse elämäntavasta, meditoinnista, itsetutkiskelusta, elämänsä omistamisesta auttamiseen ja palvelemiseen, sekä erilaisista hengitysharjoituksista ym. henkisistä ja fyysisistä tekniikoista.
Jos haluat tutustua Suomessa tunnettuihin ja eniten harjoitettuihin joogalajeihin, niin tutustu tähän artikkeliimme: 10 suosituinta joogalajia – mikä niistä on suosikkisi?
Jooga urheilulajina ja hyvinvoinnin työkaluna
Useimmat modernit joogan harrastajat suhtautuvat nykypäivänä lajiin enemmän hyvinvointityökaluna kuin filosofisena ohjenuorana. Vaikka joogan pitkä historia sisältää henkisiä elementtejä, ei nykypäivän joogin tarvitse suhtautua siihen filosofiana, ellei tahdo. Jooga on monelle puhtaasti liikkuvuuden, hyvinvoinnin ja stressinhallinnan työkalu.
Joogan asanaharjoittelu vahvistaa ja venyttää lihaksia ja sidekudoksia, kehittää tasapainoa ja kehonhallintaa sekä edistää keskittymiskykyä. Joogaharjoitus alentaa tutkitusti stressiä ja joogasta on tieteellistä näyttöä myös masennuksen ja ahdistuksen hoidossa.
Joogan harrastajat kokevat olonsa usein elinvoimaiseksi, vahvaksi ja tasapainoiseksi. Koska lajissa yhdistetään fyysinen harjoittelu, hengitysharjoitukset sekä mielen keskittäminen ja läsnäolon vahvistaminen, on kyseessä harvinaisen kokonaisvaltainen tapa liikkua ja harjoitella. Voit lukea lisää joogan hyödyistä esimerkiksi täältä.
LÄHDE: Joogan historia – erakkomajoista kuntosaleille (Matti Rautaniemi). Rautaniemi on uskontotieteilijä, joka on tutkinut joogan historiaa yli 10 vuoden ajan. Hänen teoksessaan tutustutaan kattavasti joogaan historiallisena, kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä.
